Helpompi hengittää

Eilen mulla oli (taas kerran) vapaapäivä ja paremman tekemisen puutteessa lähdin heti aamusta Nuuksioon päivävaellukselle. Pirttimäen ulkoilualue alkaa pikkuhiljaa kyllästyttämään, kun oon siellä jo niin miljoonasti retkeillyt, mutta sieltä mä silti eilenkin lähdin. Aamuteet keittelin Sorlammen rannalla joskus yhdeksän aikaan, oli ihan hiljaista. Ja tee on kuksasta juotuna ehkä maailman parasta. Sorlammelta lähtiessä mun suuntavaistoa meinas vähän sekoittaa tie, jota ei mun uunituoreessa vuoden 2001 kartassa näkynyt. (Kyllä, päivitetty kartta on ostoslistalla.)

 

Kuljin koko päivän aika rauhassa, pysähtelin valokuvaamaan ja lounaan jälkeen pidin aika pitkän tauon, kun aurinko alkoi sopivasti vähän paistamaan. En tiedä yhtään paljonko kävelin, mutta lähdin Pirttimäestä ja palasin Karhusuon koululle, mistä pikkusisko Anna tuli hakemaan mut skootterilla. Ainoat kanssaretkeilijät näin Pirttimäen parkkipaikalla ja seuraavan kerran ihmisiä näky vasta Karhusuon ulkoilureiteillä (joita ei myöskään mun kartassa näkynyt).

 

Mulla oli tosi kiva päivä, suosittelen yksin retkeilyä ihan kaikille! Oli aikaa ajatella rauhassa ja vähän päästää irti kaikesta negatiivisesta. Muutenkin luonnossa liikkuminen rauhoittaa ainakin mua itseäni ja antaa paljon uutta energiaa.

 

Bodom

Luonto on mulle hirveen tärkee asia.Tänään kävin viikon kolmannen arkivapaan kunniaksi Bodomin rannalla ja metsässä kävelemässä ja haistelemassa syksyä. Voi vitsi miten kivaa oli! Muiden luontonautiskelijoiden määrä oli laskettavissa yhden käden sormilla, oli ihan hiljaista. Syksyssä (ja muissakin vuodenajoissa) parasta on retkeily ja luonto, enkä malta odottaa perjantain päivävaellusta! Ja viikonpäästä pääsen retkelle melkein koko viikonlopuksi parhaassa seurassa, ihan loistavaa. Jos ei olisi viikonlopputöitä, olisin metsässä varmaan jokaisen viikonlopun.

Viimeinen kuva havainnollistaa sitä, miten likainen tämäkin kauempaa niin sinisen ja kauniin näköinen järvi on. Mun silmään näyttää aika huolestuttavalta. Ja kyllä, yhdellä vaelluksella tehtiin ruoka tuohon veteen (en ehkä suosittele).

Ylioppilaskuvia

Ylioppilasjuhlista ja näiden kuvien ottamisestakin on jo aikaa, mutta syksyn kirjoitusten päättymisen kunniaks ajattelin silti julkasta näitä täällä. Oon tosi iloinen siitä, että mun kuvat otettiin Hailuodossa mulle rakkaassa ympäristössä. Ja siitä, että kuvaajana toimi nimenomaan Anne-Maria. Näistä tuli ihan mun tyylisiä ja just sellaisia kuin halusinkin!

 

Mulla oli kuvatessa tosi hauskaa, vaikkei kuvattavana oleminen ole mulle mitenkään vuoden mieluisinta puuhaa. Tai olisi ehkä, jos en aina näyttäis jotenkin oudolta pallopäältä joka kuvassa. Annella onneksi on silmää ja taitoa kuvien suhteen ja niin saatiin mullekin onnistuneet yo-kuvat! Ja oli vielä kaiken lisäksi oikeasti aika hauskaa. Otettiin mun kevään Hailuotoreissulla jo vähän "harjoituskuvia", eli ei tässä ihan kylmiltään menty.

 

Mainittakoon vielä, että assistentin tehtävää hoiti Timo, joka ansaitsee suorituksestaan kunniamaininnan.

 

Hip hei

Yleensä en oo mitenkään erityisesti maanantaivihaaja (johtunee siitä, että se on vakiovapaapäivä hehe), mutta tänään olen. Mulla nousi päivällä kesken äikän ylioppilaskokeen kuume, päässä jyskytti ja oli niin vietävän huono olo. Eli olenpahan mäkin päässyt osalliseksi tästä kuuluisasta syysflunssasta. Minä, joka en ole koskaan kipeenä! Voitte vaan arvata miten korkeelle mun ärsytysprosentti oli kohonnut siinä vaiheessa, kun kiikutin ei niin viimeistelyn esseen valvojan pöydälle.  Jos jostain olin iloinen niin siitä, että olin aamulla päättänyt tulla pyörän sijaan bussilla. 8km pyöräily tästä oliskin vielä puuttunut.

Kaikki kuvat on muuten joku aika sitten tehdyltä valokuvausretkeltä Matinkylästä. Käytiin Margin kanssa ostamassa Ison Omenan Finnkinosta poppareita (parasta) ja mentiin venesatamaan hengaamaan.

 

Tuntuu kuin olisi ulkomailla

Tehtiin isin kanssa yhden yön venereissu Suomenlinnaan, oli muuten hienoa ja kivaa ja fiilis vähän kuin ulkomaanmatkalla! Pimeät tunnelit skippasin, koska en uskaltanut mennä yksin (miten niin luen liikaa dekkareita?) eikä isi suostunut tulemaan mun mukaan. Mun sisäinen pikkupoika olis kuitenkin ehkä vähän halunnut juosta tunneleissa ja leikkiä sotaa, mut hillitsin itseni niin kuin aikuisen ihmisen kuuluu. (voitte silti olla varmoja että vielä jonain päivänä valloitan Suomenlinnan jokaisen kolon villi sotamaalaus kasvoillani) Ja koska olen vuoden innokkain veneilijä, tästä retkestä tulikin mun kesän ensimmäinen ja viimeinen. Mutta oli kivaa!

Nauttikaa kuvista, niitä tulee varmasti jossain välissä vielä vähän lisääkin.

Missä opiskelumotivaatio?

Kun Idän Ihmeet, uusin Image ja peitto vie voiton ruotsin kuunteluihin lukemiselta 100-0.

What's up?

Perfektionisti mun sisällä repii hiuksia päästään, kun lisään tänne kännykkäkuvia. Attelin nyt kuitenkin, että teen tästä itselleni niin paljon kivempaa ja helpompaa jos edes joskus sallin puhelinkuvien lisäämisen. Että ehkä me kaikki selvitään vähän heikomman kuvalaadun kanssa. Ehkä.

Viimiset kaks vuotta oon julistanut isoon ääneen miten en koskaan ikinä missään tilanteessa aio ostaa Kånkenia. Ihan vaan, koska kaikilla muillakin on se ja koin ilmeisesti olevani jotenkin parempi ihminen aina niin uniikin Marimekon olkalaukkuni kanssa. (se oli sitäpaitsi violetti eikä sitä väriä enää valmisteta) Mutta mikäs se siinä nyt roikkuukaan, ihka oikea Kånken! Ihan vaan, koska kaikilla muillakin on sellainen, enkä sitten kuitenkaan halunnut jäädä paitsi hienon repun tuomasta onnesta. Oikeanpuoleinen kuva havainnollistaa ostamisen jälkeisiä fiiliksiä. Kannatti siis ostaa!

Ja arvatkaa mitä! Mulla on töitä. Oon virallisesti vahtimestari ja mulla on Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan sähköpostiosoite, josta salaa haaveilin koko kesän. Koska onhan se nyt paljon coolimpi kuin hotmail, gmail tai saunalahti. Työn tuoma ikävä sivutuote on se, että isi sanoo mua nykyään kotonakin vaksiksi. Great? Oon myös yrittänyt lukea Hesarista joka aamu muutakin kuin ne sarjakuvat. Vähän vaihtelevin tuloksin tosin.

 

Oon tällä hetkellä aika innoissani kaikesta paitsi siitä, etten pääsekään syksyn odotetuimpaan partiotaitokilpailuun. Ja siitä, että ensiviikon tiistaina on ruotsin yo-kuuntelu. Vähän kai tässä jo olikin ikävä sinne kylmään ja vetoisaan saliin.