Kuulin vähän juttua, että tänään oli se kauan odotettu päivä, jolloin puolet abeista huokasi tuskasta ja kaivoi viimeisetkin kirjapinot esille ja loput kiljuivat riemusta, koska loma. (itse kuuluin viimevuonna ehdottomasti jälkimmäiseen joukkoon) Varoituksen sana kaikille, jotka ajattelivat aloittaa lukulomansa pitämällä "pari" päivää viikkoa lomaa: lukuloman pituus hämää. Ei se oikeasti ole niin pitkä. Pian huomaat kirjoitusten olevan ohi ja todellisen loman (=pääsykokeisiin lukemisen) alkavan.
Kyllähän mä oikeasti luin kirjoituksiin, mutta aivan liian vähän. Kaksi päivää ruotsia ei riitä. Jos kirjoitat historian, uskonnon, yhteiskuntaopin tai psykologian: lue, lue, lue, kirjoita ja lue vielä lisää. Jokainen kirja kuusi kertaa ajatuksella ei välttämättä riitä. Mulla ei riittänyt. Uskonnon kirjoitin kahdesti ja yhteensä luin kirjat yhdeksän kertaa ja jäin pisteen, yhden saamarin pisteen päähän ällästä. (joo, olen edelleen katkera ja olen luultavasti koko loppuelämäni) Lue, vaikka osaisit jo kaiken. Et nimittäin oikeasti osaa, luulet vain.
Ihan oikeasti, vaikka se lukeminen on niiiiiin tuskaista etenkin jos puolet asioista ei ehkä edes kiinnosta, niin se lukematta jättäminen kaduttaa jälkeenpäin ihan vietävästi. Etenkin jos puolet arvosanoista on pisteen tai kahden päästä tavoitearvosanasta. Kavereita ehtii nähdä myöhemmin. Harrastuksissa ehtii käydä myöhemmin. Ja kyllä, jopa Netflix jaksaa odottaa, että olet raivannut tiesi ylppäreiden loppuun. Mitä tahansa aiotkin tehdä niin älä jätä lukematta. Jos jätät, saatat ehkä olla vähän tyytymätön arvosanoihin ja palata seuraavana syksynä korottamaan arvosanoja, vaikka olet jo valmistunut ja saanut ehkä opiskelupaikankin. En suosittele, koska viimeistään silloin motivaatio on erittäin lähellä absoluuttista nollapistettä. (ja turhautuminen 10+ kun arvosanat ovat edelleen uusimisesta huolimatta ne samat)
Eiköhän tämä saarna ollut tässä, kiitos. Haluan vielä kuitenkin mainita, että mun opiskelutarina ei oikeasti ole ihan niin surullinen kuin miltä se kuulostaa, pääsin nimittäin kaikkien yllätykseksi teologiseen sisään, vaikka tajusin vasta viimeisenä iltana ennen pääsykoetta, ettei ehkä riitä että on lukenut kirjan alle puolitoista kertaa.
