Ylioppilaskuvia

Ylioppilasjuhlista ja näiden kuvien ottamisestakin on jo aikaa, mutta syksyn kirjoitusten päättymisen kunniaks ajattelin silti julkasta näitä täällä. Oon tosi iloinen siitä, että mun kuvat otettiin Hailuodossa mulle rakkaassa ympäristössä. Ja siitä, että kuvaajana toimi nimenomaan Anne-Maria. Näistä tuli ihan mun tyylisiä ja just sellaisia kuin halusinkin!

 

Mulla oli kuvatessa tosi hauskaa, vaikkei kuvattavana oleminen ole mulle mitenkään vuoden mieluisinta puuhaa. Tai olisi ehkä, jos en aina näyttäis jotenkin oudolta pallopäältä joka kuvassa. Annella onneksi on silmää ja taitoa kuvien suhteen ja niin saatiin mullekin onnistuneet yo-kuvat! Ja oli vielä kaiken lisäksi oikeasti aika hauskaa. Otettiin mun kevään Hailuotoreissulla jo vähän "harjoituskuvia", eli ei tässä ihan kylmiltään menty.

 

Mainittakoon vielä, että assistentin tehtävää hoiti Timo, joka ansaitsee suorituksestaan kunniamaininnan.

 

Hip hei

Yleensä en oo mitenkään erityisesti maanantaivihaaja (johtunee siitä, että se on vakiovapaapäivä hehe), mutta tänään olen. Mulla nousi päivällä kesken äikän ylioppilaskokeen kuume, päässä jyskytti ja oli niin vietävän huono olo. Eli olenpahan mäkin päässyt osalliseksi tästä kuuluisasta syysflunssasta. Minä, joka en ole koskaan kipeenä! Voitte vaan arvata miten korkeelle mun ärsytysprosentti oli kohonnut siinä vaiheessa, kun kiikutin ei niin viimeistelyn esseen valvojan pöydälle.  Jos jostain olin iloinen niin siitä, että olin aamulla päättänyt tulla pyörän sijaan bussilla. 8km pyöräily tästä oliskin vielä puuttunut.

Kaikki kuvat on muuten joku aika sitten tehdyltä valokuvausretkeltä Matinkylästä. Käytiin Margin kanssa ostamassa Ison Omenan Finnkinosta poppareita (parasta) ja mentiin venesatamaan hengaamaan.

 

Tuntuu kuin olisi ulkomailla

Tehtiin isin kanssa yhden yön venereissu Suomenlinnaan, oli muuten hienoa ja kivaa ja fiilis vähän kuin ulkomaanmatkalla! Pimeät tunnelit skippasin, koska en uskaltanut mennä yksin (miten niin luen liikaa dekkareita?) eikä isi suostunut tulemaan mun mukaan. Mun sisäinen pikkupoika olis kuitenkin ehkä vähän halunnut juosta tunneleissa ja leikkiä sotaa, mut hillitsin itseni niin kuin aikuisen ihmisen kuuluu. (voitte silti olla varmoja että vielä jonain päivänä valloitan Suomenlinnan jokaisen kolon villi sotamaalaus kasvoillani) Ja koska olen vuoden innokkain veneilijä, tästä retkestä tulikin mun kesän ensimmäinen ja viimeinen. Mutta oli kivaa!

Nauttikaa kuvista, niitä tulee varmasti jossain välissä vielä vähän lisääkin.

Missä opiskelumotivaatio?

Kun Idän Ihmeet, uusin Image ja peitto vie voiton ruotsin kuunteluihin lukemiselta 100-0.

What's up?

Perfektionisti mun sisällä repii hiuksia päästään, kun lisään tänne kännykkäkuvia. Attelin nyt kuitenkin, että teen tästä itselleni niin paljon kivempaa ja helpompaa jos edes joskus sallin puhelinkuvien lisäämisen. Että ehkä me kaikki selvitään vähän heikomman kuvalaadun kanssa. Ehkä.

Viimiset kaks vuotta oon julistanut isoon ääneen miten en koskaan ikinä missään tilanteessa aio ostaa Kånkenia. Ihan vaan, koska kaikilla muillakin on se ja koin ilmeisesti olevani jotenkin parempi ihminen aina niin uniikin Marimekon olkalaukkuni kanssa. (se oli sitäpaitsi violetti eikä sitä väriä enää valmisteta) Mutta mikäs se siinä nyt roikkuukaan, ihka oikea Kånken! Ihan vaan, koska kaikilla muillakin on sellainen, enkä sitten kuitenkaan halunnut jäädä paitsi hienon repun tuomasta onnesta. Oikeanpuoleinen kuva havainnollistaa ostamisen jälkeisiä fiiliksiä. Kannatti siis ostaa!

Ja arvatkaa mitä! Mulla on töitä. Oon virallisesti vahtimestari ja mulla on Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan sähköpostiosoite, josta salaa haaveilin koko kesän. Koska onhan se nyt paljon coolimpi kuin hotmail, gmail tai saunalahti. Työn tuoma ikävä sivutuote on se, että isi sanoo mua nykyään kotonakin vaksiksi. Great? Oon myös yrittänyt lukea Hesarista joka aamu muutakin kuin ne sarjakuvat. Vähän vaihtelevin tuloksin tosin.

 

Oon tällä hetkellä aika innoissani kaikesta paitsi siitä, etten pääsekään syksyn odotetuimpaan partiotaitokilpailuun. Ja siitä, että ensiviikon tiistaina on ruotsin yo-kuuntelu. Vähän kai tässä jo olikin ikävä sinne kylmään ja vetoisaan saliin.

Mun kesä 2014

Vaikka oonkin vannoutunut kesän inhoaja ja helteestä valittaja, en voi kieltää etteikö tältä(kin) kesältä olis jäänyt montaa hyvää muistoa. Järkyttävästä helteestä huolimatta. Parhaita juttuja oli ihan näin muutamia listatakseni omat ylppärit, opiskelupaikan saaminen, kesätyöt seurakunnalla, kuukausi mummulassa, mökkeily kavereiden kanssa ja partioleiri. Ja moni muu. Näitä kuvia on varmaan ihan liian monta, vaikka kuinka yritin karsia niitä, mutta tässä nää nyt olis! (epäloogisessa järjestyksessä)

Ekat jaarittelut

Moikka te siellä ruudun toisella puolella! Mä oon Iida, 18-vuotias välivuotta aloitteleva teologian ylioppilas Espoosta. Ylioppineisuuden lisäksi oon myös aktiivinen partiolainen, fiilisurheilija, ahkera somettaja, kirjoittaja, luonnonlapsi ja amatöörivalokuvaaja. Tykkään haasteista, mut oon silti välillä aika huono poistumaan mukavuusalueelta. Mtv3 katsomo ja peitto vetää kummallisen usein puoleensa enemmän kuin viiden kilometrin pituinen to do -lista, joka pitenee päivä päivältä enemmän. Blogijuttuja oon tehnyt vähän vaihtelevalla menestyksellä yläasteesta saakka ja vasta muutama päivä sitten kuoppasin edellisen yksilön. Mun elämä (ja mä) on nyt niin erilaista kuin Lokakuutamoa perustaessa, että katsoin parhaaksi aloittaa ihan alusta. Ettei vaan jää mitään hampaankoloon häiritsemään!

Kuten tossa alkumetreillä jo mainitsinkin, tykkään valokuvata ja teen sitä niin paljon kuin vaan mahdollista. Okei en ihan, mutta paljon kuitenkin. Ja tykkään laittaa niitä onnistuneita yksilöitä myös muiden nähtäville. Mulla on käytössä Canon EOS 600D, joka on ainakin toistaiseksi mulle ihan riittävän hyvä vehje, vaikka salaa haaveilenkin kaikista kymppitonnin maksavista ammattilaisvehkeistä. Perus(huonon) kittiputkem lisäksi mulla on käytössä kaksi muutakin objektiivia: Canon EF 50mm 1.4 ja Canon EF 75-300mm 4-5.6. Haaveissa siintää myös laajakulmaobjektiivi ja pari muutakin uutta kaveria. (lottovoittoa odotellessa) Kuvat tulee kuitenkin olemaan iso osa tätä blogia!

Mulla siis on jo opiskelupaikka Helsingin Yliopistossa, mutta opiskelumotivaation madellessa jossain tosi kaukana päätin pitää tässä välissä vähän taukoa, eli sen kuuluisan välivuoden. Tarkoituksena olisi tehdä töitä, säästää rahaa omaan asuntoon, kerätä uusia kokemuksia ja löytää se oma tapa elää ja tehdä asioita. Toivon hartaasti, että tästä vuodesta tulee paras naismuistiin!

Eiköhän tässä jo ollut juttua, asioiden sanominen lyhyesti ei oo koskaan ollut se mun juttu. Kiva kuitenkin, että oot löytänyt tänne ja toivottavasti palaat vielä toistamiseenkin!